Olimme tänään omatoimi ryhmämme kanssa treenaamassa ja aiheena tällä kertaa oli kontaktit, joitten kunnon treenausta olenkin jo kaivannut. Lea oli suunnitellut radan jossa oli ideana että itse pystyy sijoittumaan hyvin, kun koira tekee itsenäiset kontaktit.
Treeni alkoi "suoralla" jossa kokeilimme erilaisia suoritus tapoja ja lopussa kokeilin vielä "LAW"maista tapaa ohjata neljän esteen takaa. Neljällä esteellä tämä ei onnistunut, mutta kolmella kylläkin.
Treeni laittoi kontaktien osalta oikeasti taas ajattelemaan sitä että pitäisi treenailla sitä että Yoyo suorittaa kontaktit kun itse jään jälkeen. Ongelmia ei nimittäin ole ollut vielä ainakaan eteen ja sivulle irtoamisessa ja tänään se taas huomasi. Yoyo irtosi hienosti puomin kontaktille eikä minun tarvinnut saattaa sitä lähes ollenkaan esteelle vaan pystyin jo suuntaamaan eteenpäin. Kontaktin päässä olin sivulla yhden esteen taka ja tyttö otti aivan mahtavasti kontaktin ja pysyi siellä. Keinukin onnistui hienosti.
Saimme positiivista palautetta meidän suorituksesta treenikavereilta. Yoyo liikkui todella, todella hienosti! Toivottavasti tämän vireen saisi pidettyä ja sama (tai jopa parempi) olisi sitten arvokisoissa, jos nollat kasaantuvat. Seuraavat kisat ovat Varkaudessa ja Tänne suuntaamme Yoyon kanssa ilman Stanley, koska sain pojalle hyvän hoitajan (kiitos Lotta jo etukäteen!)
Ajattelin vähän pohtia näin neljän jooga kerran jälkeen tapahtunutta muutosta kehossani, jos semmoista on :)
Käyn siis maanantaisin 1½ tunnin joogassa, jonka olen ottanut tukilajiksi agilitylle ja selkäni hyvinn voinnin edistämiseksi (joka taas tänään kipuili ja jumitti). Olen liikkeiden aikana huomannut muutoksia suorituksissa. Venytykset ovat pitempia ja tuntuvat kerta kerralta paremmilta ja tehokaammilta. Oman kehoni kuuntelu on ollut opettavaista ja rauhoittuminen ja hengitys harjoitukset terapeuttisia. Tulen näitä harjoitteita opettelemaan osittain kisa rutiineihini, jotta henkinen ja fyysinen puoli pysyy kunnossa.
Yksi juttu jonka olen huomannut liiankin hyvin on selkälihakseni tai oikeastaan se ettei niiden kunto ole kyllä kehuttava ja tästä johtuen jotkin liikeet ovat tuskaisia ja varmaan oma selkätuki huono. Nyt on siis otettava itseä niskasta kiinni ja lähteä treenauttamaan noita selkälihaksia tulevaisuutta ajatellen. Ovathan ne kuitenkin erittäin tärkeitä kaikessa tekemisessä niin agilityssä kuin muutenkin elämässä.
Tässä taisi ollakin tälle illalle mieteitä ihan tarpeeksi:)
Kommentit