Agilitykausihan on aina arvokisoista arvokisoihin, mutta nyt käsittelen vuoden 2009 annin - mitä ollaan opittu ja ollaan oltu oppimatta, mitä on sattunut ja tapahtunut, menestyksen ilot ja karvaat tappiot - kaikki yhdessä tekstissä.

 

Tammikuu:

Aloitetaan siittä mistä koko vuosi 2009 alkoi eli Kajaanin tamminäyttelystä. Ensin Yoyo pyörähti näyttely kehässä ollen paras narttu 3 ja saaden vara-cacibin. Ilalla kisattiin vuoden ekat kisat ei niin hyvällä menestyksellä (ekat kisat kisattiin numerolla yksi ;)) eli tuloksena hylky. Stanillä samasta kisasta tulos 10 ja yli aikaa lähes saman verran, joten ei tuloksen puolesta niin mallikkaasti mennyt. Koho kohtana oli kuitenkin se että aina niin rakas Reetta-mummo (silloin 10v 7kk) kisasi minien nollakoirana siskoni kanssa ja ai että mummolla oli hauskaa!!
Seuraavaksi suuntasimme kohti Turkua kisailemaan. Ensimmäinen rata oli aivan mahtava ja kellon sekoilun jälkeen (ja sovinto ajan jälkeen) Yoyo sijoittui toiseksi vain OCAn sheltti Mimi pyyhälsi pikkuisen edelle! Ja Stäbi tapansa mukaan hyllytti radan, mutta hyvä draivi oli pikkusella päällä. Seuraavat radat eivät samalla tulos menestyksellä menneet läpi, mutta koirat toimivat hienosti!
Muita tapahtumia tässä kuussa oli Stanin eka vapaana oleminen ilman aitaa tai kentää minun kanssa. Poika juoksenteli reippaasti jäällä ja totteli mahtavasti. Lisäksi isä oli viemässä minua Puolan matkalle, mutta jossain vaiheessa selviää sitten mitä sen kanssa kävi.

Helmikuu:

Helmikuussa testailtiin treeneissä uusia tekniikoita, kuten saksalaista, jonka otin heti omakseni. Lisäksi on muistissa koiran irtoaminen puomille ja silloin Yoyo teki sen aivan sika makeesti (tästä pohdintana mihin tämä taito on kadonnut?!!?).
Talvikaudenhan olimme mukana HUPIJA projektissa ja helmikuussa oli normaali meno sen suhteen eli lauantaina kisat ja sunnuntaina treenit. Kisat käytiin Varpsilla. Eka ratahan oli se yksi kamalimmista katastrofeista koiran osalta tällä kaudella ja ihan kauhulla muistelen sitä menoa. Hyppärillä saimme testailla uutta käskyä ja tekniikka, joka käytännössä tarkoittaa poispäin kääntöä käskyllä "back". Tulos rikas päivä tuotti kotiin viemiseksi kaksi uutta hyllyä kotiin viemisiksi: yksi hyvä ja yksi huono sellainen. Seuraavana päivänä haimme sitten Huotarin Peteltä uusia oppeja Pieksämäeltä. :)

Maaliskuu:

Yoyolle arvokisanollat kasassa jo maaliskuussa vaikka tyttönen nousi kolmosiin vasta lokakuussa!! Tämä hienon karsinta harjoitustemme ansiosta eli kisasimme 5 starttia Yoyon kanssa viikonlopussa ja Stäbällä muutama vähemmän (itselleni siis tuli aika paljon juoksemista). Ensin suuntana oli RIMA ja tuomarina Salme Mujunen. Ensimmäinen päivä meni nappiin ja saimme Yoyon kanssa kaksi nollaa ja vielä aikast makeita sellaisia. Näissä kisoissa minä mokasin niin pahasti Stanin hienon nolla radan. Hiton tyhmä ohjaaja!! Seuraava päivä kisattiin kolme starttia TSAUlla, joka sisälsi suurta iloa ja vielä suurempaa surua (ja täytyy myöntää että ihan kyyneleet tulevat silmiin näitä kisoja ajatellessa). Ekalta radalta tehtiin ihan sika makea nolla ja sijoituttiin toiseksi. Yoyo kulki niin hyvin kuin vaan voi kulkea! Toinen rata sujui vieläkin hienommin KUNNES Yoyo oli ottamassa hienosti lopussa olevaa puomin kontaktia vierestä alkoi kauhea huuto ja mekkala, kun harmiton cavalier meinas tulla radalle. Tästä hämmentyneenä tyttö pysähtyi ihmettelemään ja otti kiellon. Kyllä voi sanoa ihan rehellisesti että silloin itketti ja todella paljon, koska tämä olisi ollut voitto rata ilman häiriötä. Sitten koitettiin kerätä pika pika vauhtia itsensä kasaan, kosak seuraava rataantutustuminen olio 20 minuutin kuluttua. Noh eihän se onnistunut. Neljänneksi viimeisellä esteellä vesin Yoyon omalla liikkeellä hyppäämään puomin kontaktin yli ja sinne meni toinenkin nollavoitto!! Saakeli että harmitti ja otti päähän!!
Näistä kisoista toivuttiin muutama viikko ja otettiin nokka kohti oman seuran kisoja josta saldona kaksi nollaa sijoilla viisi ja neljä sekä yksi kymppi.
Ja niin minun pikku tyttö täytti hienot kolme vuotta!

Huhtikuu:

Tässä kuussa rakas ihana isäni ja keponi päätti epä onnistuneen Puolan reissun takia varata meille matkan MM-kisoihin Itävaltaan. Lentoyhtiö siis sössi monien tällä lennolle Puolaan lähteneiden suunnitelmat ja oli muuttanut lentoa kertomatta meillekkään, joten ei päästy Puolaan ei. Tais kyllä onni olla onnettomuudessa, koska Itävallan reissu oli aivan mieletön!
Tapamme mukaan suuntasimme pääsiäiseksi kisaamaan Turkuun ATTlle. Tuloksissa ei ihan hirmusesti hurraamista Yoyolle 2x hyl ja kerran kait vitska ja sitten Stäbälle ne perinteiset eli hyllyt.
Tässä vaiheessa alkoi kriiseily sen nollavoiton kanssa ihan toden teolla ja on se edelleen tuolla takaraivossa, mutta ei enää niin pahana.
Tämä kriiseilyt piti unohtaa ja suunnata Tampereen ja Vaasan kautta Varkauteen (niin siis Kuopiostahan ei suoraa pääsekkään Varkauteen ;)). Vaasassa Yoyo pyörähti misseilemässä. En kyllä muista mitä tuolta saatiin taisi olla vara-sijoja... Seuraavana päivänä ihan sika hyvät Laitisen Jarin koulutukset, joista saatiin paljon eväitä, joita ollaan nyt vasta oikeesti opittu (esim jaakotus).
Agilityyn liittyen kävin psyykkisen valmennuksen ykkös osalla ja vappu aattona täytin 21-vuotta.

Toukokuu:

Heti "hurjasti" juhlitun vapun jälkeen (siis tämä meni koirien kanssa) osallistuimmemolempien koirien kanssa Sari Vähäniityn koulutukseen, jossa huomasi todellakin koirien eron! Se on valttava. Stanille nämä radat olivat yksiä parhaita ikinä, joissa oli tekniikkaa. Yoyo kauhoi todellaa hienosti keppejä ja oli kyllä hyvät fiilikset tämän jälkeen. Seuraavan päivänä sitten kisoihin Joensuuhun. Tuloksina 15 (oma ohjaus ei ollut lähelläkään normaalia niin kontaktit kusi ja pahasti), 0 (olin normaali ;)) ja 5 (kielto -oma ohjausvirhe).
Kuopioon tuli kesä (noh ei ihan), mutta siis ulkotreeni kaudi alkoi ja olin aivan innoissani! Huttusen Kati toimi kouluttajana ja kaikki tuntui niin hyvältä, mutta tästä alkoi karuakin karumpi alamäki. Yoyolla alkoi juoksut....... (ei siinä mitään, mutta sen vaikutukset).
Tuokokuu muistetaan myös popojen agility leiristä, jonka vedin popoille MAHilla. Oli ihana, mutta rankka viikonloppu. Monille popojen ohjaalle puri agility-kärpänen ja nyt odotetaan innolla ensi vuoden leiriä ja satoa tältä vuodelta.
Koska Yoyolla oli juoksut niin tein kaikkea muuta agiin liittyvää paitsi treenasin. Olin huppeleissa tuomarina (tulos taso ei päätä huimannut, mutta paljonajateltavaa jäi varmasti). Lisäksi eräs henkilö onnistui masentamaan minut kunnolla Yoyon suhteen ja olen edelleen siittä katkera sillä hänen sanomansa ei oikeasti ole totta tai pidä paikaansa.
Aivan mahtava kokemus oli omat kisamme, johon en ollut juoksujen takia ilmoittanut omien koirien kanssa ja tarkoituksena oli vain kuvailla muita, MUTTA starttasin lauantaina kaksi starttia ja sunnuntaina yhden! Rakastan niin lainakoirien ohjaamista ja vielä kun siittä saa paljon positiivvista palautetta jopa tumarilta niin se on todella paljkitsevaa!
Yoyon juoksut loppuivat toukokuun lopussa ja karu totuus oli edessä. Muutama hassu viikko arvokisoihin ja koira ei toimi ei niin yhtään :'( Yritin kaikkeni korjata asiaa... Iloisiakin uutisia arvokisihin liittyi näillä main: Yoyo pääsi joukkueen varakoiraksi!!

Kesäkuu:

Kesäkuussa koettiin ensimmäinen lämmin päivä oikeasti tälle vuodelle ja tämän päivän vietin ihanien KooKoo-99läisten kanssa agilityn parissa. Siittä sitten suuntasin viemään Stäbin porukoille SM-kisojen ajaksi hoitoon. Ja juuri ennen arvokisoja oli psyykkisen valmennuksen kakkos osa.
Muutamat treenit otettiin ennen Tornioon lähtöä. Välillä tuntui jo että Yoyo liikkuu ja kulkee, mutta sitten tuli taas taka pakkia. Torniossa kaikki agility meni ihan päin persettä ja eniten harmittaa yksilö rata, joka normaalilla Yoyolla olisi ollut sikamakea ja sillä oltais päästy finaaliin. Nyt sijoituttiin sijalle 52 ja sijalla 50 ois vielä finaaliin päässyt. Onneksi minulla oli muuten ehdet elämäni parhaat kisat vaikka jäin näyttämättä kaikille että poposta on vaikka mihin! Reissun tein Mikan ja Mikon kanssa, joka todellakin oli aavatham! Kävimme turisteina joka päivä Ruotsissa, tsekkasimme Umpitunnelin, juttelimme paljon ja oli mahtava miten se pitkääkin pidempi matka tuntui molempiin suuntiin vain tunnilta! (aa ja tsekkasimme Piippolan ;))
Vielä yhdet kisat käytiin tässä kuussa, koska juhannuksena on perinteiden mukaan pakko kisata! Näissä kisoissa tytteli toimi jo paremmin ja tuloksina 0 ja hyl sekä Stäbälle kaksi hyllyä, joista toinen olisi ollut aivan mahtava rata(poika teki vahingossa kepit ihan kuin oikea agility koira), mutta ylläri pylläri ohjaaja sössi yhden nanosekunnin ja ohjasi koiran väärälle puolelle estettä. Lisäksi sain ohjata lainakoiraa vehter Bonoa, joka toimi hienosti. En vaan enää osaa ihan samalla tavalla ohjata maksia niin vähän arviointi virheitä ja tuloksena 10.

Heinäkuu:

Heinäkuu meni jokseenkin perinteikkästi. Tosin Yoyo kävi misseilemässä ruotsissa ja siittä tuli S MVA. Perinteiseksi muodostunut agirotu tuli taas koettua, mutta siellä ei mitään ihmeellistä tapahtunut. EIKUN joo siis popojen eka agirotu joukkue starttasi joukkuen kisassa! Karsinnat meni penkin alle, kun ohjaaja ei osannut ohjata taas toimivaa koiraa.

Elokuu:

Tämä kuu jää muistoihin hienoina hetkinä. Erityisesti Reetan startti Hämeenlinnassa jäi mieleen. Reetan kanssa en ollut tehnyt agia varmaan kahteen vuoteen, mutta mummo nappasi hienon nollan ja puhkui intoa. Eihän se enää ole ihan samassa vedossa, kuin nuorena, mutta kyllä raivoa ja draivia löytyi tästä mummosta joka oli noin 11 vuotta ja 4 kuukautta! Stäbälle yliaika nolla ja jotain viistoista toiselta. Yoyo loisti näissä kisoissa vaikka ekalta radalta tuli hyl(vuosi sittenhän näissä kisoissa siirryttiin Yoyon kanssa kolmosiin), mutta toisella radalta nolla ja sijoitus toinen! Seuraavan päivänä Yoyo ja Stäbi pääsi testailemaan vieheen perässä juoksemista. Stani ei oikeen tajunnut miksi tollaisen karva lerpakkeen peräsä, kun vois mamman sylissä olla. Yoyo sen sijaan syttyi vieheelle toden teolla ja oli ainoa joka ei osannut käyttäytyä ja odottaa rauhassa ja hiljaa omaa vuoroaan vaan se huusi ja veti ja taas kerran huusi. Ja juoksikin aika makeesti.
Jos ei agilityä tehty joskus kesän aikana niin käytiin (tai Yoyo kävi) uimassa (me kaksi pojan kanssa ei uinnista niin välitetty) ja syötiin jäätelöä.

Syyskuu:

Syyskuussa oli sitten PiirM-kisat, joissa kisasin kakkosissa yhden lainakoiran kanssa vuorokauden varoajalla, mutta hauskaa oli juosta. :) Nämä kisat jää todella pitkäksi aikaa mieleen nimittäin Yoyo toimi ihan todella hienosti (todella nnoheva tyttö) ja minä munasin niin pahan päiväisesti. Hyppäriltä hienoakin hienompi nolla ja hyviin asemiin PiirMään saatiin (olikohan neljäs sillä hetkellä). Finaali radalla kaikki sujui hienosti toiseksi viimeiselle esteelle (noh joo ongelma alkoi jo neljänneksi viimeisellä kun aloin ajattelemaan)! Ajauduin väärälle puolelle ja varmaakin varmemmpi palkintosija haihtui viimeisellä esteellä sen siljän tien! Todellakin oli pakko kirota ja tuli toiset kunnon itkut tälle kaudelle niin suuri lataus oli ja harmitus sitäkin suurempi. Miksi piti mennä sössimään koiran hienorata, kun se pitkästä aikaa kulkee niin hienosti?!!?
Seuraavalla viikolla sitten suuntasimmeisän kanssa huikealle Itävallan matkalle. Oli hienoa seurata maailman huippu agilitaajia ja ottaa heitlä oppia. Ei siinä kyllä kauheesti Itävaltaa tullut nähtyä, kuin se halli, mutta se ei mua haitannut pätkääkään. Matkan kruunasi Suomen kaksi kultaa, joista itse lämpenin eniten medinen joukkue kullalle! (olen edelleen niin medi ihminen...:)) 
Itävallan antia testailtiin sitten KooKoo-99llä seuraavalla viikolla ja saatiinhan me kaikista maailman mestareita!

Lokakuu:

Lokakuu oli ehkä kaikkein monipuolisn kuu meille. Ekana kisat MAHilla ja HUPUlla. Mah meni ihan keppi sössimiksi (täällä ollaan kyllä aikaisemminkin noita keppejä sössitty urakalla). Toki ekalta radalta tuli nolla, mutta muilta sitten mitä sun sattuu. Omat kisat. Hmm.. Mistäs ne piti muistaa..? Ai niin: Yoyon eka AGI-SERTI!!!!!! (;)) Yoyo sijoittui Kuopion kovatasosisessa kisassa kolmanneksi ja voitto jopa maajoukkue koiran (Taikan), vaikka pari kohtaa ois voinut vieläkin paremmin tehdä! Kaks muuta meni sitten hyllyille. Stanin seitsemän vuotis synttärit kulivat turistina kisoissa.
Tässä kuussa pääsimme Vitikaisen Tiian valmennusrinkiin, josta jo nyt on ollut valtavasti hyötyä!
SERTI kisojen jälkeen oli tiedossa mahtava viikonloppu Mikkelissä, jossa koulin sekä KooKoo-99läisiä että kerryjä. Kerryjä oli aivan mahtava treenauttaa ja lupaan, jos joku lupaa mulle varman medi narttu kerryn niin otan sen heti mulle harrastuskoiraksi! Sen verran makeita pelejä noi kerryt on.
Kauhistus! Mehän tehtiin taas uusi alue valtaus eli osallistuttiin toko-kisoihin tuloksella ALO3 131½. Pienillä korjauksilla saamme sen TK1sen, kunhan jaksettais treenata. Mahtava ja jännä kokemus oli ja kisoihin mennään varmasti vielä uudelleen se on varma!
Kuun vaiihteessa minä ja Stani tehtiin reissu Turkuun ja Yoyo jatkoi vielä siskoni kanssa Riikaan. Stanin TSAUn kisojen tulos sato oli kaksi hyllyä, mutta onneksi Yoyolla oli paremman tuomiset: kaksi kertaa PN2, 2xvara-cacib, 1xvara-serti, 1xserti eli Yoyosta Liettuan valio ja kun vara-cacibit saadaan varmistettua cacibeiksi niin Yoyosta tulee intti :) WAU! Tulihan sitä Turussa käytyä sitten kouluttamassa ja sitten itsekin treenaamassa treenit joista oli meille paljon hyötyä ja iloa.
Ai niin ja tässä kuussa alkoi agilityä tukeva KEKOA (=kesäksi kovaan agility kuntoon)-treenaus.
 

Marraskuu:

Käytiin Kajaanissa kisaamassa kera Mikan ja Mikon. Kotiin tuomisina yksi vitska (toiseksi viimeisen esteen kielto), aivan todella tyylikäs nolla, ja sujuva nolla. Näin ollen arvokisa nollat SM-kisoihin 2010 kasassa!
Seuraavana viikonloppuna tripla hylky WECAlta.Taas oli lähellä nollavoitto, mutta arvatkaa! toiseksi viimeiseltä esteeltä kielto (pitäisköhän ruveta treenaamaan ylipitkiä ratoja?!!?)
Jos taas puhutaan agin ulkopuoleisesta elämästä (onko sitä?) niin tuli koettua elämäni keikat viikon sisään: elikkä kolme Semmareiden keikkaa (Turku:klubi ja konserttisali Kuopio:konserttisali)!

Joulukuu:

Kisat Joalla olivat taas lähellä sitä nollavoittoa ja kisaoikeutta MM-karsintoihin (ja oman ajatus maailman parantumista). Ekalta radalta 5 (kielto - esteille irtoamista pitäis varmaan treenata ja estevarmuutta muutenkin!!) jääden voittajalle noin sekunnin. Muut tulokset sitten hyl ja 5 plus yliaikaa kaatumiseni takia. AI niin ja tein elämäni ensimmäisen onnistuneen jaakotuksen kisoissa!!!!!!
Vielä Voittaja ois tällä vuodella ja siinä se. (noh yks Tiian valmennus kanssa)

 

Kun koko vuoden summaa yhteen niin voi todeta että on on kaikista takaiskuista hulimatta ollut todella hieno vuosi tuon pikku tyttösen kanssa!

 

Suuret surut:
- maaliskuun Tsaun kisojen ulkopuolisen häiriön aiheuttama nolla voiton menetys
- juoksujen aiheuttama hitaus ja haluttomuus
- PiirM-kisojen oman erittäin tyhmän virheen aiheuttama palkinosijan ja hienon nollan menetys!

Hienoja hetkiä:
- neljä lainakoiraa toimi sika hienosti
- arvokisoihin osallistuminen
- uudet muotovalio tittelit
- toko uran aloitus

Huippu hetket:
- Reetan kanssa kisaaminen ja nollan saanti
- Stanin kepit juhannuksena
- SM-kisaoikeus taas popojen ennätys ajalla
- AGI-SERTI

Tälle en löydä kategoriaa, mutta miettikää (ja itsekin mietin) Yoyo on ollut neljä kertaa äärimmäisen lähellä nollavoittoa!!! Tää on ehkä kuitenkin kaikkein parasta tässä vuodessa!

Ensi kaudesta toivon vieläkin parempaa, koska KEKOA on tehnyt jo nyt minulle erittäin hyvää ja tulokset näkyvät. Toisaalta tämä näkyy myös siinä että tällä hetkellä on rasitusvamma oikeassa jalassa :( Ensi vuodesta kirjoitan lisää tuonnempana (tavoitteet, suunitelmat yms) Mutta ens vuodeesta odotetaan sitten vieläkin parempaa vuotta sen voin kertoa!

 

Lopuksi kiitokset muutamille henkilöille. En perustele, koska oletan että he tietävät miksi ovat päässeet tähän listalle (jos et tiedä niin kysäse ihmeessä!)
-Isäni Antero
- Mika ja Miko
- Riitta ja Turre
- Tarja ja Sohvi
- Laura
- Ira ja Reina( je ehkä se Evikin ;))
- Tiia
- Tarja (toinen Tarja siis)
Teille suuret kiitokset ja erittäin lämmintä Joulua ja hyvää uutta (agility)vuotta! Olette kaikki omalla tavalla erittäin rakkaita ja tärkeitä ja auttaneet meitä tänä vuonna tietämäänne enemmän agilitytiellämme! Suuri KIITOS teille kaikille