Eli viikonloppumme oli koirien kanssa agilityä ja reissaamista. Lauantaina lähdimme viettämään itsenäisyyspäivää Mikan ja Mikon kanssa Joensuuhun. Itselläni oli tiedossa viisi starttia (Yoyolla kolme ja Stanillä kaksi) ja Mikalla puolestaan kolme.
Onneksi ei kovinkaan aikaisin tarvinut lähteä kisapaikalle vaan sai aamulla rauhassa nukkua, koska en todellakaan itse ole mikään aamu ihminen. Kisapaikkana oli maneesi ja sinne oli saapunut jonkin verran tuttuja (lähinnä Hu-pulaisia ja KooKoo-99n porukkaa). Maneesi oli maneesi parhaasta päästä: kunnon vessat, lämmin kahvio, katsomo ja mikä parasta suht kiinteä alusta (ei siis upottanut lähes ollenkaan, joten itse en huomannut että maneesissa kisasin).
Tuomarina kolmos luokissa toimi pitkästä aikaa Tuija Kokkonen (ja sen huomasi että ratoja oli ainakin kunnolla mietitty, kun oli välillä sellaisia kohtia että). Ensimmäiseen rataan starttasin yhden koiran voimin eli Yoyon. Kaikki meni aikalailla nappiin, joskin teimme taas míeleen painuneen nolla tuloksen. Yoyo pieni jäi rimaan 6 mahastaan jotenkin kiinni. Itse en tapahtunutta täysin tajunut, mutta lopulta Yoyo sai itsensä riman yli sitä PUDOTTAMATTA! Tämä este oli meille aika tuttu ja perinteinen takaa kierto, mutta jotain Yoyolla taisi hypyn arvioinnissa mennä pieleen. Kontaktit Yoyo otti mallikaasti. Niin ja Mikalle ja Mikolle myös nolla tältä radalta ja Iralle ja Reinalle.
Toiseen rataan sitten osallistuin kahden koiran voimin. Tässä olikin sitten ratojen rata taas ja ihanneaika lähenteli MM-kisojen aikaa (rata lähes sama kuin edellinen, mutta tiukempaa vääntöä ja ihanneajasta otettiin pois 7 sekunttia). Noh, lähdettiin sitten Yoyon kanssa tavoittelemaan triplanollia, joista olimma Iran kanssa jutelleet. Yoyo suorittikin rataa hyvin, joskin itselläni oli taas sisäinen (ja kai ulkoinen) kaaos. esteellä neljä oli takaa vienti ja sen aikana Yoyo katsoi tuomaria, jossa kului aikaa. Kontaktit sujuivat taas hyvin. Puomin jälkeen oli tiukkaa välistä veto vääntöä. Nämä sujuivat suht ok, mutta tämän jälkeisestä putkesta unohdin kutsua Yoyoa (putki oli mutkalla ja jatko suunta oli epälooginen koiralle) ja tämän takia paloi aikaa pitkäksi menneeseen kaarrokseen ja minun etsimiseen.
Tämä samainen rata oli Stanille ensimmäinen tältä päivältä ja koko rata kaatui esteelle 2, joka oli rengas. Olin jo lähes unohtanut pojan rengas vamman, mutta nyt se tuli taas esiin. Poika hyppäsi ensin sivusta ja sen jälkeen halusi näyttää minulle että osaa renkaan ja hyppäsisen, mutta väärin päin! Noh, ei tässä mitään, mutta loppu rata sujui todella hyvin ja vauhdikaasti. Keppien aloituksessa vain pientä epäröintiä, mutta itsessään pujottelu onnistui hienosti. (taas kyllä ihmettelin mistä tuo Stanley on löytänyt tuon vauhtinsa, mutta hyvä näin. Ei pidä valittaa). Mikalle taisi tulla hylkäys, mutta vauhti oli kyllä päätä huimaava Ira ja Reina ottivat nolla voiton ja näin taas lähempää AVA titteliä (niin ja tietenkin tupla nolla).
Sitten illan viimeinen rata eli hyppis. Tässä aloittajana oli Stani. Taas päällimmäiseksi fiilikseksi jäi hyvä vauhti. Nollaa pukkasi siihen asti kun päästiin kepeille. Tällä kertaa aloitus onnistui hyvin, mutta kun rytmitys ei alusta asti lähtenyt ihan sujumaan niin keskellä tuli virhe. Tämä ei sitten niin harmittanut, kun renkaalta kaksi kieltoa, kun taas hypättiin sivusta. Tulos siis 15 ja aikaa tuli yli saman moiset silti olen erittäinn tyytyväinen. Menossa oli vielä se huomioitavaa että Stanley lähti hakemaan keppejä (paitsi että siina kohdassa ei niitä kuulunut mennä)! Tämän on kuitenkin kerrottava edes hieman siittä että poika alkaa hiffata ja pitää esteestä ihan oikeasti.
Sitten Yoyon rataan, joka epä onnistui taas omien mokien vuoksi. Kielto putkelta ja kepeiltä poistuminen liian aikaisin oman aivan todella tyhmän virheen takia! Ja tietenkin kun laskeskelin niin jos kaikki olisi mennyt nappiin olisimme saaneet puhtaan radan ja aikaa pois ainakin 4-5 sekunttia joka olisi vaadittu nolla voittoon. Nolla voiton tällä radalla ottivat taas Ira ja Reina, joka samalla teki sen triplanollan. Ja samoin medeissä ensimmäisen nolla voiton ottivat Kirsi ja Carlos! Onnea!!!!

Kotiin päin lähdimme sitten kisoja miettien ja kaikkea muutakin. Itse olin kotosalla kymmenen aikaan. Seuraavana aamuna sitten herätys 6.00 ja nokka kohti Pieksämäkeä!

Noh, 6.45 startattiin Matin ja Wallun kanssa kohti Pieksämäkeä, jossa oli luvassa Tarja Ihalaisen HuPiJa treenit. Me olimme vasta klo 11.00 alkavassa ryhmässä, mutta tarkoitus oli mennä auttamaan radan rakennuksessa ja sitten lämmittelemään omia koiria. Yoyo oli iloinen kun pääsi juoksemaan metsässä vapaana Wallun kanssa.
Kello 11 sitten alkoi oma vääntäminen. Ensimmäisellä radalla oli mm: ympyrän teko esteen takana, odotus putkella, saksalainen, poispäinkääntö ja monta muuta ohjaus kuviota. En kovin moni sanaisesti lähde selvittelemään näitä ratoja, kun ne olen jo itselleni kirjoitellut ylös. Meillä onnistuneita olivat saksalainen ja poispäin kääntö.
Seuraavalle radalle saimme sitten (tai siis minä loin itselleni) paineita. Eräs HuPiJa treenaaja oli vartavasten tullut aikaisemmin treeneihin katsomaan Yoyoa! Noh Yoyo kyllä näytti mihin pystyy ja mitä osaa, mutta minä en siihen parhaimpia puitteita antanut. Viimeinen veto oli kyllä todella hyvä ja tehokas.

Tarjan treeneissä tuli esiin että jotenkin kun olen epävarma menosta en kulje selkä suorassa. hmmm..