Kolmas päivä kipeänä alkoi juuri, mutta voiton puolella ollaan! Nyt on hyvää aikaa kirjoittaa Peten koulutuksesta ja mitä siittä tällä  kertaa sain.

Rata ei ratana ollut mikään kovin vaikean oloinen kikkailurata, jota nyt ollaan tehty vaan kunnon välejä ja vauhtia sekä tietenkin ohjaamista. Heti ekalla pätkällä tuli hyvin ilmi missä oikaesti nyt mättää. Minä kiirehdin liikaa! Tällöin jätän Yoyon lavalle ja siinä se!
Nyt on siis keskityttävä siihen että rytmitys toimii, jolloin Yoyo ei jää selän taakse. Tällöin ohjaus on parempaa ja koira tekee kunnolla ja iloisesti töitä eikä kaarrokset veny suuntaan tai toiseen. Tämä oli suurin oivallus koko koulutuksen aikana ja koinkin "valaistumisen" kun jatkoin tätä pohdintaa kotona. Aina itse kouluttajana panostanut siihen ettei koira saa jäädä selän taakse -ja mitäs sitten itse teenkään?!?! Noh onneksi ongelma on nyt tiedostettu ja omaa ohjaamista lähdetään työstämään kohti seuraavia kisoja.
Minun ongelmia on myös ollut koiran kierrättäminen 360 astetta eli siivekkeen ympäri, mutta nyt siihenkin saatiin hyvät eväät ja tätä lähdemme harjoittelemaan ahkerasti.

-Ai että taas puraisi treeni-kärpänen!

 

Niin ja Stanley osallistuu taas pitkästä aikaan kisoihin yhden startin verran, kun Salme Mujusen pitäisi olla tuomarina Riihimäellä oli pakko ilmoittaa poika hänelle :)