Viikon tiedot (tai oikeastaan reilun viikon) tapahtumat yhdessä paketissa.

Perjantaina suuntasimme koirien kanssa taas vaihteeksi kohti Turkua tällä kertaa normaalia poikeavaa reittiä eli Pasilan kautta ja Turussa olimme noin 23.00. Seuraavana aamuna 5.30 ylös ja 6.30 suuntasimme isäni kanssa kohti Poria kisaamaan.

Rata 1.
Meni aivan lähes tulkoon ala-arvoisesti. Yoyo arpoi uutta alustaa ja pahimpana se ei kuullut käskyjäni koska hallissa tuntui kaikuvan enkä ymmärtänyt oman äänen käyttöä ennen radalle lähtöä. Muut muistikuvat tästä radasta ovat erittäin hatarat, mutta kamalaa kieputusta ja pyöritystä koko ajan eikä koira päässyt kunnolla vauhtiin koko aikana (en tykkää tällaisista radoista, koska ne eivät ole koiralle mukavia. (tuloksissa yhteensä 2 nollaa mini3sille ja makseille yksi nolla..) Tältä radalta meille HYL (en muista mistä)

Rata 2.
Nyt osasinkin sitten käyttää ääntä jasitähän käytettiin niin että Kuopioon asti kuului! Ja koiran menokin oli sen mukainen!! Jee. Sarja esteellä Yoyo arpoi hieman viimeistä estettä -nopea vilkaisu tuomaariin - ja ei, ei me saatu vitosta, joten raivolla eteen päin! Taas rata oli aivan mahtava toiseksi viimeiselle esteelle asti, jonka onnistuin möhlimään luultuani Yoyon lukinneen putken, mutta toisin kävi. Höh kielto siittä ja suoraan pois eli HYL

Rata 3.
Kivan oloinen hyppis, jonka tämänkin onnistuin hyllyttämään. Ai että olen niiiiiin taitava.. :( Noh tästä on taas hyvä jatkaa, koska tietää että koira toimii oikeasti todella hyvin!

Kisojen jälkeen nappasimme Jennikan (ystäväni) kyytiin Porista ja suuntasimme Turkuun. Tässä paljastuu nyt perimmäinen syy Turkuun lähtemiselle: SEMMARIT hei hei SEMMARIT!!! Lauantai illalle oli liput varattuna klubi keikalle ja sunnuntaina konsertti saliin.

Klubi:
Oli pakko niin pakko päästä eturiviin!! Tuntea se fiilis! Aivan mahtava setti oli ja ei voinut kun nauraa ja laulaa. Uudet kappaleet olivat niiin mahtavia ja vanhat toimivat kuin hirviö!!! Yksi omista suosikeistanikin soitettiin eli Pää pilvissä ja todellakin pää on pilvissä. Kotiin (tai noh baariin) lähtiessämme ostimme nuoruuden lähteen vettä, josta olimme jo aiemmin saaneet kastua kaksikin kertaa.

Konserttisali:
Ah niin ihanaa! Voisiko toivoa parempaa kuin kahtena peräkkäisenä päivänä ihania Semmari miehiä?!?!? Ja mukana oli ihana uusi Semmari <3 Taas setti toimi tosi hyvin ja ehköö yhtenä parhaista kappaleista (mielestäni) oli vanhaakin vanhempi kesäleiri rock, jonka vauhtia oli nopeutettu. Fiiliksiä ei voi sanoin kuvata!!

Maanataina oli karu lasku maan kamaralle ja ankeaan arkeen ja viikko valui eteen päin aikalailla entiseen tapaan mitä useina (tai noh lähes kaikkina ) viikkoina tätä viikkoa ennen...... Hypätään siis suoraan lauantaihin joka oli ihanan leppoisa vapaa päivä. Voitteko kuvitella VAPAA PÄIVÄ!?!?! Mulla!?!? Noh iittä nautittiin erillaisin keinoin ja aivan mahtavaa oli. Aamulla heräilin erittäin hitaasti ja rauhallisesti ja luin Now Moonin loppuun, siivoilin, laittelin ruokaa, kävin katsomassa joulunavajaisia, jännitin podengojen kanssa ilotulituksia, ostin Eclipsen ja aloitin sen lukemmisen sekä leivoin pipareita!! Olisin halunut lähteä salille, mutta tietenkin silloin kun sitä ajattelen niin eihän sinne pääse vaan siellä oli markkinat.. :(

Sunnuntaina sitten herätys noin 8.30 ja 9.15 lähtö hallille treenaamaan Riitan ja Turren kanssa. Nämä ovat olleet aina yksiä parhaista treeneistä mitä minä olen treenaillut (ja treeniä on 10 vuoden aikana keertynty kumminkin ihan kiitettävästi). Tänään aiheena oli kontaktit Tiian treenien mukaan ja koirahan toimi todella hienosti ohjaaja aina niinkään hyvin, mutta.. Siis Yoyo teki työtä raivolla ja irtosi todella hyvin (niin hyvin kuin tällä hetkellä osaa). Ihan mahtavat fiilikset tästäkin!! (Elämä on aika mahtavaa ;)) Lopussa otettiin ilo kiekuraa ja koirtettiin juosta toisella puolella tolppia niin että puomikin oli välissä ja molemmat koirathan toimi. Lopuksi vielä vaihdettiin koiria kiekuran verran (tai muutaman) ja ei voi muuta sanoa kuin että tuo Turre kääntyy tosi mahtavasti ja lukee hyvin ohjauksia! Stäbäkin sai tehdä kiekuran kaksi kertaa ja ekan kerran vauhti oli aikast päätä huimaavaa. Parin tunnin hengähdys tauko ja sitten kohti tanssi tuntia rääkkäämään taas itseään, mutta ei! Tanssiminen ei enää edes tunnu rääkiltä? :O Vaan oikeasti se tuntuu hyvältä ja alkaa sujua!

Tämä on pakko sunnuntailta kirjoittaa omaan kappaleeseen;) Kävelin jo melkein koti ovelle tanssi tunnilta, kun päätin että ei perkele on mun vielä saatava ehdottomasti liput Semmareiden keikalle, koska ne veti jo parhaillaan niin hyvää keikkaa (siis tiesin sen kokemattakin), joten lähes juoksin Sokkarille ja sain liput ja vieläpä ETURIVIIN!!! Pika suihku ja koirien lenkitys ja sitten hieromaan yksi koira. Viimeinen matka kohti avaruutta sai alkaa! Oli erittäin mahtavaa kun sai laulettua kaikki paitsi yhden kappaleen mukana (kun uudet oli opittu viikossa todella hyvin) ja seura oli mahtavaa vaikka en sitä tuntenut. Jei jei jeee!!! Pää on niin pilvissä..

 

AAAAVATHAM!!!!!!!!!!!!!!!!